Lehdistötiedote 18.1.2010: Ketiapiinin uusi käyttöaihe

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden hoito yksinkertaistuu

Ensimmäinen lääke hyväksytty kaksisuuntaisen mielialahäiriön kaikkien vaiheiden hoitoon

AstraZenecan pitkävaikutteinen ketiapiinivalmiste (Seroquel Prolong) on nyt hyväksytty kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusiutumisen estoon niillä potilailla, joille lääke on aiemmin tuonut avun sairauden maanisissa, sekamuotoisissa tai masennusjaksoissa. Uuden käyttöaiheen myötä Seroquel Prolongia voidaan käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kaikkien vaiheiden (akuutit masennus- ja maniajaksot sekä tapahtumien uusiutumisen ehkäisy) hoidossa. Uutinen on merkittävä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville potilaille, sillä vaikka monet heistä toipuvat akuuttivaiheen hoidon jälkeen, kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus, jossa on korkea uusiutumisen riski.

Uusi käyttöaihe pohjautuu laajaan kliiniseen tutkimusohjelmaan. Tulosten perusteella ketiapiini alentaa sairauden akuuttivaiheen uusiutumisen riskiä pitkällä tähtäimellä. Ketiapiini vaikuttaa sekä psykoosi- että masennuslääkkeen tavoin. Tämä saattaa auttaa selittämään sen ainutlaatuisen tehon kaikissa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvissä mielialan muutoksissa (1).

Yli prosentti suomalaisista sairastaa

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä pidetään yhtenä vaikeimmista psyykkisen sairauden muodoista. Se aiheuttaa voimakkaita ja vaikeita mielialan vaihteluita ja sitä sairastaa noin 1,2 prosenttia suomalaisista (2).

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen psyykkinen sairaus, joka voi johtaa traagisiin vaiheisiin potilaan elämässä aina syrjäytymistä ja itsemurhaa myöten (3).
”On tärkeää diagnosoida kaksisuuntainen mielialahäiriö ajoissa, ennen kuin toistuvat häiriöjaksot ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa potilaalle ja hänen läheisilleen. Kohonneen itsemurhariskin lisäksi potilasta voivat uhata työpaikan, parisuhteen ja perheen menettäminen sekä ystävien kaikkoaminen, ja sitä myötä syrjäytyminen. Useiden häiriöjaksojen jälkeen myös ns. jäännösoireet yleistyvät. Niitä voivat olla masennusoireet sekä toistuvien psykoositasoisten jaksojen jälkeen kognitiiviset, mm. ajatteluun ja muistiin liittyvät oireet”, sanoo Kirsi Jänkälä, yksityispsykiatri.

Niinpä on ehdottoman tärkeää, että hyvin hoidetun mania- tai depressiojakson jälkeen uusiutumista ehkäistään pitkäaikaisella ylläpitohoidolla.

Hankala diagnoosi

Kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnosoidaan usein väärin toistuvaksi masennukseksi. Tämä väärä diagnoosi voi johtaa siihen, että potilas saa hoitoa, joka pahentaa sairautta.
Viive oireiden alkamisesta diagnoosiin on keskimäärin kahdeksan vuotta (2).

”Jokaisen mielialapotilaan kohdalla tulisi miettiä kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta. Näin on erityisesti nuorten kohdalla, koska kaksisuuntainen mielialahäiriö puhkeaa useimmiten nuoressa aikuisuudessa”, sanoo Kirsi Jänkälä. Ajoissa tehty oikea diagnoosi ja oikea hoito voivat pelastaa koko elämän.

Sairautta on kahta lajia: toisessa (tyyppi I) esiintyy masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja, joiden aikana esiintyy molempia oireita. Toisessa taas (tyyppi II) on masennustiloja ja lieviä manioita eli hypomanioita, mutta ei varsinaisia maniajaksoja (2).
Diagnoosin tekee erikoislääkäreillekin hankalaksi se, että yhdenhetkisessä tilanteessa ei ole helppo havaita eri häiriöjaksojen vaihtelevan. Menneitä elämänvaiheita on käytävä läpi pitkältäkin ajalta, ennen kuin eri vaiheiden vaihtelut tulevat esiin.

Useita lääkkeitä käytössä

Koska kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy erilaisia vaiheita, lääkehoitokin muokataan kulloisen vaiheen mukaan. Lääkityksen perusta ovat häiriöjaksoja tasaavat ja ehkäisevät valmisteet. Ylläpitohoidolla tähdätään siihen, että mielialahäiriöjaksojen uusiutumisen riski alenisi vastaisuudessa, kun taas akuutissa vaiheessa hoitoa tehostetaan, jotta potilaan sen hetkiset oireet, hypomania, mania tai masennus saataisiin asettumaan (2).

”Kaksisuuntaista mielialahäiriötä on totuttu hoitamaan eri lääkkeiden yhdistelmillä, joihin ovat kuuluneet mielialantasaajat, masennuslääkkeet ja antipsykootit. Ongelmana on ollut usein se, että potilaiden lääkityksiä ja lääkkeiden annostuksia on jouduttu vaihtamaan suhteessa menossa olevaan sairauden vaiheeseen. Vaarana on ollut myös se, että masennuslääkkeellä on voitu aktivoida maanisia oireita ja liian rauhoittavalla lääkityksellä potilas ei ole kyennyt suoriutumaan arkipäivän toiminnoista. Kerran vuorokaudessa annosteltava pitkävaikutteinen ketiapiini (Seroquel Prolong) antaa merkittävän mahdollisuuden kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville potilaille käyttää yhtä lääkettä tämän haasteellisen sairauden hoidossa sairauden kaikissa vaiheissa”, toteaa AstraZenecan asiantuntijalääkäri, psykiatri Yrjö Ovaskainen.

ID 6778 FI 01/2010

Lisätietoja: Asiantuntijalääkäri, psykiatri Yrjö Ovaskainen, AstraZeneca Oy, puh. 010 23 010, yrjo.ovaskainen@astrazeneca.com.

Tiedotteen lähettäjä: Hanne Mäkelä, Viestintätoimisto AC-Sanafor Oy, puh. 050 370 8586 tai hanne.makela@acsanafor.fi.

Kirjallisuutta
1. Jensen NH, Rodriguiz RM, Caron MG ym. N-Desalkylquetiapine, a Potent Norepinephrine Reuptake Inhibitor and Partial 5-HT(1A) agonist, as a Putative Mediator of Quetiapine's Antidepressant Activity. Neuropsychopharmacology 2008;33:2303-12, e-pub 5 Dec 2007.
2. Käypä hoito –suositus “Kaksisuuntainen mielialahäiriö”, www.kaypahoito.fi.
3. Oquendo MA, Chaudhury SR, Mann JJ. Pharmacotherapy of Suicidal Behavior in Bipolar Disorder. Archives of Suicide Research 2005;9(3):237-50.
4. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Washington, DC: American Psychiatric Association 2000:382-92.